Irakin turvallisuustilanne 12.1.2017






Johdanto
Aseellinen konflikti äärijärjestö ISISin sekä kurdien, Irakin armeijan ja hallitusta tukevien militioiden välillä on leimannut Irakin ihmisoikeustilannetta vuodesta 2014 alkaen. Allekirjoittaneet lausunnon antajat pyytävät, että Suomen Maahanmuuttovirasto tosiasiallisesti ottaa turvapaikkapäätöksiä antaessaan huomioon Irakin todellisen turvallisuustilanteen, jota koskevia tietoja tässä lausunnossa annetaan.
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan summittaiset teloitukset, autopommit, salamurhat, tykistötulitus sekä ilmaiskut tappoivat tai vahingoittivat vuoden 2015 aikana yli 20.000 siviiliä. ISISin on raportoitu tehneen sekä sotarikoksia että rikoksia ihmisyyttä vastaan. Irakin valtion heikkouden takia merkittäviksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi ovat nousseet lukuisat Irakin valtiota tukevat militiat, jotka suorittavat salamurhia, tuhoavat omaisuutta ja kaappaavat siviilejä. Vuodesta 2014 alkaen konflikti on pakottanut miltei 3,2 miljoonaa irakilaista jättämään kotinsa sekä keskeyttänyt koulunkäynnin yli 3 miljoonalta lapselta samoin kuin pääsyn terveydenhuoltoon, riittävään ravintoon sekä puhtaaseen juomaveteen. Taistelut Ramadin, Tikritin ja Mosulin kaupunkialueilla sekä Diyalan, Kirkukin, Saladinin, Anbarin sekä etenkin Ninawan maakunnissa ovat aiheuttaneet raskaita tappioita kaikille osapuolille.
ISISin sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan
ISISin sotarikoksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan on ollut kyse hyökkäyksistä siviileitä vastaan, summittaisista massamurhista ja muista laittomista tapoista, kidutuksista, kaappauksista, raiskauksista ja muusta seksuaalisesta väkivallasta, orjuuttamisesta, lapsisotilaiden käytöstä, ryöstelystä sekä tarkoituksellisesta siviiliväestön omaisuuden tuhoamisesta. ISIS on ilmoittanut tehneensä kaksi tuhoisaa pommi-iskua, jotka tappoivat yli 115 henkilöä Khan Bani Saadissa Bagdadin pohjoispuolella heinäkuun 17. päivä ja 67 henkilöä Jamilia-markkinoilla Bagdadin Sadr Cityssä elokuun 13. päivä 2015.ISIS suoritti 3.7.2016 Bagdadin kaupungissa shiiojen asuttamassa Karradan kaupunginosassa tuhoisan pommi-iskujen sarjan, jossa kuoli yli 300 ihmistä ja haavoittui lisäksi satoja muita.
Irakin media on raportoitunut ISISin edustajien tappaneen tuhansia ihmisiä, joskus näytösluonteisilla summittaisilla teloituksilla. Mosulin oikeuslääketieteen laitos on lausunut ISISin pyytäneen kuolintodistuksia 2.070 henkilöltä, jotka on teloitettu Ninevehin maakunnassa vuoden 2014 kesäkuun jälkeen. Uhreina on ollut valtion paikallisten elinten jäseniä sekä poliisin ja armeijan jäseniä. Teloitettuihin on kuulunut turvallisuusupseereita, heimojohtajia sekä muita jotka ovat kieltäytyneet vannomasta uskollisuutta ISISille tai muita, joiden ryhmä on epäillyt työskentelevän Irakin hallitukselle. 1.7. ISIS on vahvistetusti tappanut 22 jäsentä Juburin heimon jäsentä Bandushissa, Mosulin pohjoispuolella.2
ISIS on teloittanut henkilöitä väitetyistä islamilaisen lain rikkomisista. On ollut kyse väitetyistä homoseksuaalisuudesta, aviorikoksista, jumalanpilkasta ja noituudesta. ISIS on toistuvasti teloittanut homoseksuaalisuudesta syytettyjä ihmisiä. Teloituksia on suoritettu erityisen julmilla ja kivuliailla menetelmillä kuten polttamisella, hukuttamisella, sähköteloituksilla tai kivittämisellä. Henkilöt, jotka ISISin hallitsemilla alueilla ovat kieltäytyneet rekrytoitumasta järjestöön, säännönmukaisesti kaapataan ja tapetaan.3
1Human Rights Watch: World Report 2016 – Iraq, s. 1.
2Ibid.
3Migrationsverket: Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak, s. 6.
2 (5)
Vuonna 2015 ISIS rekrytoi lapsia itsemurhatehtäviin ja kantamaan räjähteitä. Kesäkuussa Anbarin maakuntavaltuuston jäsen Farhan Muhammad kertoi toimittajille, että ISIS oli kaapannut 400 lasta sotilaskoulutukseen.
Hallituksen ja sitä tukevien militioiden sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan
Enimmäkseen ISIStä vastaan taistelevat shiiamilitiat, kuten Badrin järjestö, Asa’ib Ahl al-Haq ja Kata’ib al- Imam Ali ovat suorittaneet laaja-alaisia ja systemaattisia ihmisoikeuksien ja sekä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden vastaisia rikkomuksia. Kyse on ollut etenkin ISISiltä takaisin vallattujen sunnialueiden tuhoamisesta.4
Militioiden sekä Irakin turvallisuusjoukkojen taistelijat ovat elokuussa 2014 onnistuneet ajamaan ISISin taistelijat pois shiiaturkmeenien ja sunniarabien asuttamasta Amerlin kaupungista ja myöhemmin hyökänneet useisiin kymmeniin naapurikyliin kostoksi. Tällöin he ovat karkottaneet alueen sunneja kodeistaan muuttaakseen alueen väestöpohjaa.5
Hallituksen turvallisuusjoukot sekä militiat suorittavat jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia ilman, että tekoihin puututtaisiin tai niistä rangaistaisiin. Joukot kohdistavat konfliktialueilta pakeneviin sunniarabeihin pidätyksiä, kidutusta, kaappauksia, säilöönottoja sekä laittomia tappoja sieppaamisen jälkeen.Esimerkiksi 30.5.2016 Irakin shiiamilitioiden kattojärjestö Kansan mobilisointijoukot (Popular Mobilization Units, PMU) teloitti ilman oikeudenkäyntiä vähintään 16 Jumalia-heimoon kuulunutta miestä ja poikaa, jotka pakenivat siviileinä taisteluita al-Sijrissä Fallujan pohjoispuolella. Edelleen 73 muuta miestä ja poikaa kyseisestä heimosta on kadoksissa.Vaikka Irakin pääministeri Haydar al-Abadi ei omien lausuntojensa mukaan hyväksy tekoja, pitää hän niitä yksittäisinä tapauksina, vähättelee niitä sekä on varoittanut liioittelemasta näitä ”rikkomuksina” pitämiään tekoja. Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisistä teoista.
Erittäin vaaralliset alueet Irakissa (Ninewa, Kirkuk, Anbar, Salahuddin, ja Bagdad)
Yli 80.000 ihmistä on joutunut pakenemaan Mosulista taikka sen lähialueilla, joista puolet on ollut 18- vuotiaita lapsia. Mosulin valtausoperaation alettua 17. Lokakuuta 2016 UNICEF on vastaanottanut 138.000 välittömästi apua tarvinnutta maan sisäistä pakolaista.7
Kaikkiaan 480.000 ihmistä on hiljattain joutunut pakenemaan vuonna 2016 ISISin vastaiseen konfliktiin liittyviä taisteluita. Kaikista maan sisäisistä pakolaisista peräti 75 % eli 2,2 miljoonaa pakolaista on kotoisin Ninewan ja Anbarin maakunnista.8
YK:n tilastojen mukaan Irakissa on marraskuussa 2016 kuollut 2.885 ja haavoittunut 1.380 henkilöä terrorismissa, väkivallassa ja aseellisissa konflikteissa.9
4Ibid,.
5Amnesty International: Punished for Daesh’s Crimes – Displaced Iraqis Abused by Militias and Government Forces, s.
5.Julkaistu 18.10.2016. Saatavilla osoitteessa https://www.amnesty.org/en/documents/mde14/4962/2016/en/
6Ibid. s. 7.
7UNICEF: Iraq Humanitarian Situation Report, November 2016.
8Ibid. s. 2.
3 (5)
Yli kuukausi Mosulin takaisinvaltausoperaation alkamisen jälkeen kriisi jatkaa monimutkaistumistaan. Kaupungista paenneiden perheiden humanitaariset tarpeet ovat valtavia. Tällä hetkellä paenneiden määrä on 72.990 henkeä. Yli kolme neljäsosaa poistumaan joutuneista perheistä oleskelee leireillä ja hätäensiapupisteillä, kun taas loput ovat vastaanottopisteillä, yksityisasunnoissa taikka julkisissa asuntoloissa.
Ainakin miljoonan ihmisen arvioidaan edelleen oleskelevan humanitaarisen avun ulottumattomissa Mosulin kaupungissa suojautuen taisteluilta ja pyrkien selviytymään pakoa toivoen. Tuhansien on raportoitu olevan ISISin käsissä sekä pidettävän ihmiskilpinä. Lisäksi yli 40 siviiliä on joutunut tarkka-ampujien tulituksen kohteeksi heidän paetessaan kaupungista. Mosulin itäosien takaisinvaltauksen jälkeen alueelta tavatut siviilit ovat olleet kiireisessä ruoan, veden ja perustavanlaatuisten hygieniatuotteiden sekä toimeentulon tarpeessa.
Tuhannet sunnimiehet ja pojat – sisäiset pakolaiset mukaan lukien – ovat joutuneet Irakin valtiollisten joukkojen sekä shiiamilitioiden sieppausten kohteeksi. Pelkästään Amnesty International on vahvistanut ja taltioinut kymmeniä sunneihin kohdistuneita sieppaustapauksia vuodesta 2014 alkaen Anbarin, Bagdadin, Diyalan ja Salah al-Dinin lääneissä. Lisäksi Irakin hallituksen joukot ovat suoraan syyllistyneet mielivaltaisiin pidätyksiin, kiduttamiseen, laittomiin tappoihin sekä sieppauksiin.10
Tikritin takaisinvaltauksen jälkeen maaliskuussa 2015 militiajoukot sytyttivät tuleen ja räjäyttivät satoja rakennuksia sekä tuhosivat laajoja alueita läheisestä al-Durista, al-Bu’Ajilista sekä eteläisestä al-Alamista. Militiat sieppasivat noin 200 miestä ja poikaa.
1,2 – 1,5 miljoonan ihmisen arvioidaan olevan sotilasoperaatioiden välittömän vaikutuksen alaisina. Miljoona ihmistä on voinut joutua jättämään kotinsa ja 700.000 voi tarvita suojaa.
Etelä-Irak
Myös Etelä-Irakin turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi ISISin vastaisen sodan takia, vaikka taisteluista ISIStä vastaan kyseisellä alueella ei käydäkään. Basran alueella on raportoitu rikosaallosta, kun alueella normaalisti turvallisuutta ylläpitävät turvallisuusjoukot ovat joutuneet jättämään alueen taistellakseen ISIStä vastaan maan pohjois- ja keskiosissa. 8.000 sotilaan divisioona sekä 500 poliisimiehen pataljoona on tuolloin siirtynyt pois alueelta, ja jäljelle jääneet 9 poliisipataljoona eivät ole kyenneet täyttämään 3 miljoonan asukkaan Basran maakunnan turvallisuustarpeita. Valtion turvallisuusviranomaisten heikko läsnäolo on johtanut siihen, että militiat sekä rikollisjoukot ovat pyrkineet täyttämään alueelle syntyneen turvallisuustyhjiön. Alueella on kärsitty rikollisaallosta, jossa on ollut kyse koteihin, autoihin, koruliikkeisiin sekä rahanvaihtopisteisiin kohdistuneista aseellisista hyökkäyksistä.11 Shiiamilitioilla on lisäksi todettu olevan alueella suuri vaikutusvalta.12
Etelä-Irak kärsii lisäksi laajemminkin heimojen välisistä kiistoista, jotka laajuutensa ja laatunsa vuoksi heikentävät alueen yleistä turvallisuustilannetta.13 Esimerkiksi 28.12.2015 raskaasti aseistetut heimot kahakoivat keskenään Basran keskustassa.14 Vuoden 2016 kolmena ensimmäisenä kuukautena Basran
10Ibid. s. 7 ja 8.
12Migrationsverket: Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak – SR 58/2016, s. 9–10 . Saatavilla osoitteessa http://lifos.migrationsverket.se/dokument?documentSummaryId=38486
13Al-Monitor: Can Iraq Curb Tribal Disputes, 20.1.2016. Saatavilla osoitteessa http://www.al- monitor.com/pulse/originals/2016/01/iraq-tribes-armed-conflict.html
14Shafaaq: ”Violent” Clashes due to a Tribal Conflict in Basra, 29.12.2016. Saatavilla osoitteessahttp://www.shafaaq.com/en/En_NewsReader/aaa64e45-b53b-427a-86f3-aa75d6a4e494
4 (5)
maakunnassa kuoli heimojen välisissä yhteenotoissa noin 200 henkilöä.15 Etelä-Irakin maakuntien turvallisuustilanteen on raportoitu heikentyneen vuoden 2016 aikana.16 Alueella oleskelevat siviilit eivät voi luottaa valtion turvallisuusviranomaisten suojeluun, mikäli muu kuin valtiollinen toimija – kuten militia, heimo tai rikollisjärjestö – uhkaisi heitä.
Kurdistan
Kirkukin kurdiviranomaiset ovat useaan kertaan pakottaneet alueen arabivähemmistöjä jättämään kotinsa sekä muuttamaan muualle. Vastaavia toimia ei ole suunnattu alueen etnisiin kurdeihin. Esimerkiksi 23. ja 24. lokakuuta on raportoidusti pakkosiirretty ainakin 325 arabiperhettä Kirkukista sekä samalla tuhottu yli sata kotia. Vaikka siirtoja on perusteltu laittomasti rakennettujen asuintalojen purkamisella, ei alueen kurdeihin tiedetä kohdistuneen vastaavia toimia. Toiminta ei ole myöskään perusteltavissa asukkaiden omalla turvallisuudella taikka pakottavilla sotilaallisilla syillä. Häädetyt asukkaat eivät tyypillisesti ole saaneet etukäteisvaroitusta siirroista eivätkä korvauksia tuhotusta omaisuudestaan. Tyypillisesti asukkaille ei ole tarjottu vaihtoehtoista majoitusta, jolloin moni on jäänyt kodittomaksi.17 Kyseisessä menettelyssä on ollut kyse syrjivistä oikeudellisista tai hallinnollisista toimenpiteistä, mikä on myös määritelty Suomenkin ulkomaalaislaissa vainoksi katsottavaksi teoksi.
Myös ISISiltä takaisin vallatuilla alueilta Kurdistanin joukot ovat tuhonneet kokonaisia, aikaisemmin arabien asuttamia kyliä. Human Rights Watch on löytänyt jälkiä ainakin 17 kylän tai pikkukaupungin tuhoamisesta. Tuhojen jälkien perusteella on voinut päätellä, ettei kyse ole ollut ISISin vastaisista sotatoimista niinkään, vaan kyse vaikuttaa olleen kohteiden tarpeettomasta tuhoamisesta. Ninevehin maakunnassa ISISltä vallattiin takaisin Hamad Agha -niminen pikkukaupunki, jonka väestö on koostunut sekä kurdeista että arabeista. Pershmerga-joukot ovat tuhonneet kaupungissa arabien asuinalueiden taloja mutta ovat jättäneet kurdien asuinalueet koskemattomiksi.18 Kurdistanin johtajien on kerrottu haluavan myös laajentaa Kurdistanin aluetta entistä suuremmaksi liittämällä ISISiltä takaisinvalloitettuja alueita osaksi Kurdistania.19
Turkmeeneja vastaan kohdistuneet ihmisloukkaukset ovat yleisessä tiedossa. Turkmeenit ovat vaarassa varsinkin Kirkukissa, Diyalassa ja Mosulissa, varsinkin Mosulin vapauttamisoperaation alkamisen jälkeen. Turkmeenien tilanne kyseisillä alueilla on todella huolestuttava. Turkmeeneja vastaan tehtiin massiivinen hyökkäys 23.1.2013, missä kuoli vähintään 53 -ja loukkaantui 117 ihmistä. Myös 13.7.2013 tehtiin hyökkäys turkmeenien järjestämän mielenosoitusta vastaan. Hyökkäyksessä kuoli vähintään 13 -ja haavoittui 23 turkmeenilaista. Hyökkäykset ovat olleet lähes säännöllisiä tähän päivään saakka. Turkmeeneja uhkaillaan, siepataan ja heidän omaisuutta takavarikoidaan mielivaltaisesti. Yli 45 000 turkmeenia on paennut muualle.20
15Al-Monitor: Can Iraq’s parliament regulate the country’s tribes?, 16.12.2016. Saatavilla osoitteessa: http://www.al- monitor.com/pulse/originals/2016/12/council-tribes-clans-iraq-parliament.html
16Migrationsverket: Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak – SR 58/2016, s. 9. Saatavilla osoitteessa:http://lifos.migrationsverket.se/dokument?documentSummaryId=38486
17Human Rights Watch: KRG: Kurdish Forces Ejecting Arabs in Kirkuk, 3.11.2016, saatavilla osoitteessa:https://www.hrw.org/news/2016/11/03/krg-kurdish-forces-ejecting-arabs-kirkuk
18Human Rights Watch: Iraqi Kurdistan: Arab Homes Destroyed after ISIS Battles, 13.11.2016, saatavilla osoitteessa:https://www.hrw.org/news/2016/11/13/iraqi-kurdistan-arab-homes-destroyed-after-isis-battles
19The Daily Mail: Kurds destroyed thousands of Arab homes in Iraq: Amnesty, 20.1.2016. Saatavilla osoitteessa:http://www.dailymail.co.uk/wires/afp/article-3407514/Kurds-destroyed-thousands-Arab-homes-Iraq-Amnesty.html
20
The Iraqi Turkmen: Unveling Repression in Iraq; 20.9.2013. Saatavilla osoitteessa: http://unpo.org/downloads/765.pdf
5 (5)
Johtopäätökset
ISISin vastainen konflikti on kääntynyt terroristijärjestön äkillisestä sotamenestyksestä vuonna 2014 kohti sen tappiota. Vaikka järjestön hallitsemien alueiden määrä Irakissa on puolittunut, jatkuu konflikti edelleen voimakkaana eikä sen päättymistä voi odottaa lähitulevaisuudessa. ISISin menetykset ovat johtaneet sen aiheuttamien terrori-iskujen lisääntymiseen.21 ISISin harjoittama mielivaltainen väkivalta on niin laaja-alaista, että kenen tahansa sen hallitsemilla alueilla oleskelevan henkilön hengen voi sanoa olevan vaarassa. Irakilaiset siviilit voivat tarvita kansainvälistä suojelua yhtäältä suojautuakseen konfliktissa käytäviltä sotatoimilta myös ISISin taikka Irakin valtion ja militioiden harjoittamaa vainoa vastaan. Etenkään ISISin valtaamilta alueilta pakenevat sunnitaustaiset siviilit eivät voi perustellusti luottaa Irakin valtion suojeluun, vaan heidän perustavanlaatuisten ihmisoikeuksiensa turvaaminen edellyttää kansainvälistä suojelua.
Irakin valtion heikkoudesta kummunnut shiiamilitioiden nousu on johtanut tilanteeseen, jossa ne voivat toimia hallitsemillaan alueilla vapaasti ilman pelkoa vastustuksesta. Ne on tunnustettava valtion tavoin tahoiksi, jotka voivat olla vainoa aiheuttavia toimijoita ja uhata alueen väestöä. Myös Irakin valtion on raportoitu syyllistyneen mielivaltaisiin pidätyksiin, kaappauksiin sekä laittomiin teloituksiin, joten se uhkaa suoraan monia omia kansalaisiaan. Irakilaiset militiat sekä heimot toimivat maassa vapaasti valtion asettamista laeista välittämättä sekä polkevat raportoidusti vaikutuspiireissään olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Näin ollen, mielivaltaisen väkivallan kohteeksi voi koko Irakin alueella joutua riippumatta uskonnollisesta suuntauksesta.
Alueelliset erot turvallisuustilanteessa ovat Irakissa suuria, mutta turvallisimmillakin alueilla tilanne on hauras ja arvaamaton, ja ihmiset voivat tuolloinkin olla yksilöllisellä perusteella vakavan uhan vaarassa. Vaikka sunnitaustaisten siviilien hätä on saanut suurimman huomion ISISin vastaisessa konfliktissa, myös Keski- ja Etelä-Irakista kotoisin olevat shiiataustaiset henkilöt voivat olla perustellussa kansainvälisen suojelun tarpeessa jouduttuaan ongelmiin heimon taikka militian uhkaamaksi.
Suomen Maahanmuuttoviraston antama uusi Irakin turvallisuutta koskeva maalinjaus muuttui keväällä 2016. Uudessa maalinjauksessa katsottiin, että Irakin turvallisuustilanne oli huomattavasti parantunut. Muutosta perusteltiin mm. sillä, että Ruotsin Maahanmuuttovirasto oli tehnyt samankaltaisen maalinjauksen koskien Irakia. Suomen Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan Pohjoismaiden antamat maalinjaukset tulisi olla linjassa toistensa kanssa.
Ruotsin Maahanmuuttovirasto on antanut uuden Irakin turvallisuutta koskevan maaraportin marraskuussa vuonna 2016. Pyydämme, että Suomen Maahanmuuttovirasto harmonisoi oman Irakin turvallisuustilannetta koskevan maaraportin Ruotsin Maahanmuuttoviraston maaraportin mukaan. Lisäksi pyydämme, että Suomen Maahanmuuttovirasto käsittelee perusteellisesti turvallisuustilanteet myös muilla Irakin alueilla, eteenkin Etelä-Irakin alueella.
Lausunto laadittu yhdessä:
Lakiasiaintoimisto ”Lex Gaudius” ja Irakin turvapaikanhakijoiden edustajat
Lausunnon kääntäjä:
”Mumkin” Arabian kielen tulkkaus- ja käännöspalvelut.
21
Migrationsverket: Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak – SR 58/2016, s. 6. Saatavilla osoitteessa http://lifos.migrationsverket.se/dokument?documentSummaryId=38486

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

[TIEDOTE] EILEN AFGANISTANIIN PAKKOPALAUTETTU SAI TÄNÄÄN PALAUTUKSELLE KIELLON OIKEUDELTA

Kirje Kabulista [Urgent appeal from a deported family in Kabul Afghanistan]

SUOMI PAKKOPALAUTTAMASSA NUORTA IRAKILAISNAISTA ISÄN JA MILITIAN VAINOON