Featured Post
Tutkija: SUOMEN TURVAPAIKKAPROSESSIT SAATTAVAT IHMISIÄ HENGENVAARAAN
Suomen turvapaikkapäätöksissä tapahtui käänne toukokuussa 2016, kun Suomelta tuli uudet Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskevat maalinjaukset.
Tammikuusta maaliskuuhun enemmistö irakilaisista sai vielä myönteisen päätöksen, huhtikuussa 2016 luvut olivat melkein tasan. Toukokuussa irakilaisille alettiin antaa selkeästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä päätöksiä. Eurostatin mukaan loka-joulukuussa 2016 jo 79% irakilaisista turvapaikanhakijoista sai Suomelta kielteisen päätöksen, kun Ruotsissa luku oli 64%. Kehitys johtui siitä, että Ruotsi tarkisti maalinjauksiaan ja totesi Irakin turvallisuustilanteen huonontuneen. Samaan aikaan Suomi jatkoi kiristettyä turvapaikkapolitiikkaansa irakilaisten kohdalla.
Maahanmuuttoviraston viimeaikaisissa turvapaikkapäätöksissä on selkeitä ongelmia. Monet Maahanmuuttoviraston päätökset vaikuttavat päällisin puolin hyviltä ja loogisilta, mutta tarkemmin katsoen ongelmat alkavat näkyä. Päätöksistä on jätetty pois haastattelussa esille tulleita asioita, jotka ovat olennaisia päätöksenteon kannalta. On esimerkiksi jätetty pois vainoon liittyneitä tapahtumia, kuten käsikranaatin heittäminen turvapaikanhakijan kotiin.
Haastattelussa kerrottuja asioita on myös muunneltu. On sanottu, että turvapaikanhakijaa ei ole uhattu, vaikka turvapaikanhakija on haastattelussa kertonut, että häntä on uhattu. Joissain tapauksissa turvapaikanhakija on saanut uhkauspuheluja ja hänen kotiinsa on hyökätty, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt turvapaikkaa, koska se on katsonut, että kyseessä ei ole henkilökohtainen vaino.
Monasti ongelmat alkavat jo haastatteluvaiheessa. Tulkki on voinut puhua eri murretta kuin turvapaikanhakija. Koska turvapaikanhakija ei ymmärrä, mitä tulkki kääntää, hänellä ei ole mahdollisuutta arvioida, onko tulkki ymmärtänyt hänet oikein.
Turvapaikkahaastatteluun tehtiin vuonna 2016 muutoksia. Turvapaikanhakija saa nykyään juristin mukaan haastatteluun vain poikkeustapauksissa ja ensimmäisen turvapaikkahaastattelun kesto on rajattu kolmeen tuntiin. Monelle turvapaikanhakijalle ensimmäinen haastattelu on myös viimeinen.
Kiire näkyy haastattelupöytäkirjoissa. Turvapaikanhakijalle ei ole aina esitetty kaikkia tapauksen kannalta olennaisia kysymyksiä tai vastauksia, eikä asioita ole tarkennettu, vaikka aihetta olisi ollut. Nyt kun lakimies ei enää ole haastattelussa mukana, turvapaikanhakijan pitäisi itse tietää, mitä hänen taustastaan on olennaista kertoa turvapaikkalainsäädännön kannalta.
Tällä hetkellä päätöksissä näkyy erittäin hyvin se, että turvapaikanhakijaa ei pidetä luotettavana, vaan hänen kertomukseensa suhtaudutaan epäilevästi.
MIGRIN PÄÄTÖKSISTÄ LÄHES NELJÄNNES KUMOTTIIN HALLINTO-OIKEUDESSA
Maahanmuuttovirasto on myöntänyt, että turvapaikkapäätöksissä on tehty virheitä. Virheitä on päätöksissä niin toistuvasti, etteivät ne näytä enää yksittäisten työntekijöiden virheiltä, vaan tietoisilta ja systemaattisilta valinnoilta. Migri on vedonnut siihen, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus valittaa päätöksistä hallinto-oikeuteen, jossa virheet korjataan. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu. Se johtuu muun muassa valitusaikojen lyhentymisestä, minkä takia turvapaikanhakija ei ehdi tehdä valitusta tai se jätetään heikkolaatuisena. Myös hallinto-oikeuden päätökset ovat olleet laadultaan heikkoja. Turvapaikanhakijan kokemaa uhkaa on pidetty "epätodennäköisenä" tai "uskottavana" ilman, että lausumia on perusteltu. Vuonna 2016 Helsingin hallinto-oikeus kumosi 23,7% Maahanmuuttoviraston päätöksistä.
Nykyisellään Suomen turvapaikkaprosessit saattavat turvapaikanhakijat kuolemanvaaraan.
Erna Bodström
Helsingin yliopiston maahanmuuttotutkija
Turvapaikanhakijoiden #RightToLive mielenilmaus Rautatientorilla jatkuu 57. päivää.
LÄHTEET
Tämän blogin suosituimmat tekstit
Kirje Kabulista [Urgent appeal from a deported family in Kabul Afghanistan]
Kabuliin perheensä kanssa 3.4.2017 pakkopalautettu 19-vuotias Ruusu kirjoittaa avoimen kirjeen Suomen hallitukselle, Migrille, suomalaiselle medialle ja kaikille suomalaisille. "Puhun suomea, minust tulee lakimies isona. Haluan takaisin lukioon. Mitä minun pitää tehdä, että pääsen kouluun enkä kuole täällä Kabulissa? Kuulin, että pääministeri ja sisäministeri haluavat lisää meitä täältä Afganistanista tulemaan jollakin systeemillä sinne. Meidän täytyy päästä turvaan. Rukoilen teitä, koko Suomi, auttakaa meitä. Me kuolemme pian." 23. April 2017 To the Finnish government, Migri, Finnish media and all the Finnish people Urgent appeal from a deported family in Kabul Afghanistan I am Rose, a 19-year old girl from Afganistan. My family - father, mother, sister and two brothers - were forcefully deported from Finland to Afghanistan. We are now in Kabul, hiding, scared, waiting for death and sexual abuse. We came from Afghanistan to Europe to find a safe place.
[TIEDOTE 14.11.2017] POLIISI PAKKOPALAUTTI RASKAANA OLEVAN - LÄÄKÄRI EI SUOSITTANUT
Ulkomaalaispoliisi pakkopalautti tänä aamuna 32+ viikolla raskaana olevan naisen, hänen vammaisen lapsensa ja aviomiehensä Nigeriaan. Poliisi on aiemmin vakuuttanut, että pakkopalautettaville tehdään lääkärintarkastus aina kun se on aiheellista. Tänä aamuna poliisi ei kuitenkaan huomioinut avustajien illalla lähettämää tuoretta lääkärintodistusta, jossa lääkäri ei suositellut pakkopalautettavalle naiselle lentomatkaa. Poliisi ei tiettävästi esittänut sitä myöskään le nnosta vastaavalle Finnairin henkilökunnalle. Perhe ei ole saanut matkalle tarvittavia rokotuksia. Karkotus käynnistettiin kello viisi aamulla eikä poliisi vastannut avustajien lukuisiin yhteydenottopyyntöihin illan ja aamun aikana. Tietojemme mukaan poliisi ei ollut informoinut yhdenvertaisuusvaltuutettua raskaana olevan naisen ja vammaisen lapsen käännytyksestä ennakkoon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu monitoroi pakkopalautuslentoja ja heidän kuuluu saada tieto karkotuksista etukäteen. Olemme kysyneet tietopyynnöllä
SUOMI AIKOO PALAUTTAA PERHEEN IRAKIIN – MUKANA SEITSEMÄN ALAIKÄISTÄ LASTA
Suomi aikoo pakkopalauttaa Irakiin yhdeksänhenkisen perheen, jossa on seitsemän alaikäistä lasta. Poliisi haki perheen majapaikastaan maanantaina ja kertoi puhelimessa olleen tulkin välityksellä, että perhe käännytetään Irakiin. Perhe kuljetettiin illalla Raisiosta Metsälän säilöönottokeskukseen. Perhe vastustaa palautusta ja perheen lakimies on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta käännytyspäätöksen täytäntöönpanokieltoa, perheen valtuuttama edustaja kertoo. 9-henkinen perhe on nyt matkalla Joutsenon säilöönottokeskukseen. Perhe on ollut paossa jo yli 15 vuotta. Ensin maan sisäisesti, mutta jo yli kymmenen vuotta sitten he pakenivat Syyriaan, sodan sytyttyä Turkkiin ja sieltä Suomeen. Lapset ovat 1,5-14-vuotiaita ja vain kaksi heistä on asunut Irakissa. Kolme lapsista käy täällä koulua ja puhuu suomea. Olemme ihmeissämme ja pettyneitä, sillä kuulimme viime viikolla, kuinka Suomen pääministeri totesi lehdelle, ettei hänen oikeustajuunsa sovi lasten pakkopalauttamine
Kommentit
Lähetä kommentti